Jos saisin valita aivan vapaasti ja yleinen pukeutumiskulttuuri olisi suunnilleen samanlainen kuin "klaani"-sarjassa (eli kaikki käy pellenpuvusta cybervetimiin ihan arkiasuna), pukeutuisin keskiaikaisiin vaatteisiin päivittäin. Keskiaikainen tyyli saattaa hyvinkin olla koko pukeutumisen historiassa ainoa, joka on sekä mukava, että näyttää hyvältä. Olin kerran viikon ajan keskiaikatapahtumassa, jossa pukeuduin joka aamu samaan pellavamekkoon ja olo oli raikas ja mukava, vaikka hihat ulottuivat lähes sormenpäihin ja lämpotila oli yli kahdenkymmenen.
Keskiaikainen perusvaatetus koostui alusmekosta ja päällysmekosta. Kumpikin oli yleensä pellavaa, päällysmekko joskus myos villaa. Fiineillä ihmisillä oli toki silkkejä ja samettejakin. Alusmekko oli hyvin vartalonmyotäinen ja päällysmekko väljempi. Päällysmekosta oli erilaisia versioita - leveähihainen, lyhythihainen, hihaton jne. Asusteina käytettiin voitä ja solkia ja jokainen naimisissa oleva nainen (sekä tietysti vanhatpiiat) pitivät päähinettä. Yleisin päähine oli valkoinen pellavahuntu, jonka alta roikkuivat pitkät palmikkokampaukset. Osa päähineistä oli vannemaisia tai pillerihattuja, joihin huntu oli kiinnitetty.
Yksi syy keskiaika-innostukseeni ovat prerafaeliittien maalaukset. Keskiaikaisessa mekossa on vain jotain sellaista samaan aikaan ylevää ja kuitenkin luonnollista - myohempien aikakausien "huippumuoti" kun väänsi vartalon aivan kummalliseksi eikä ikinä näyttänyt soveliaalta muuhun kuin palatsin kullatuilla huonekaluissa istumiseen. Mielikuvissa keskiaikaiset vaatteet yhdistyvät ritareihin, taruolentoihin ja kukkaniittyihin. Usein kun näen oikein kauniin metsämaiseman tai kukkaniityn haaveilen siitä, miten hienolta tuntuisi ja näyttäisi juoksennella siellä täyspitkässä
mekossa, hiukset hulmuten. Joskus sitä tietenkin kokeileekin
...
Sain inspiraation tähän pellavamekkoon tuosta ylinnä olevasta maalauksesta. Oikeasti tällaisen alla kuuluu olla toinen, tiukkahihainen mekko, koska naisten käsivarret paljastuivat vasta 1700-luvulla. Elokuvissa usein on sellaisia leveähihaisia mekkoja, joista käsivarret vilkkuvat suorastaan säädyttomästi. Myos kaula-aukko oli pieni, ainakin alusmekossa.
Tämä punainen mekko on malliltaan edellistä parempi, mutta hintasyistä tehty puuvillasta, eli ei siinä mielessä kovinkaan autenttinen. Tähän kuului alunperin hieno samettinen päähine ja huntu, mutta ne on lahjoitettu äidin päiväkotiin muuton yhteydessä...
Keskiaika on inspiroinut minua myos kirjontatoissä ja teinkin näitä neitoja yhdessä vaiheessa useampia. Kokeilin ihan aitojakin keskiaikaisia tekniikoita laukkuun, jota väänsinkin kunnes terveys petti (en selkävaivojen takia saisi kirjoa kovinkaan pitkään)
Ja kyllä tätä sitten tehtiinkin.
Nyt keskiaikakuume on alkanut vaivaamaan uudestaan ja suunnittelen -the puvun- tekemistä, kaiken taiteen sääntojen mukaan, pellavasta ja villasta, upeasti koristeltuna, vyollä, päähineellä ja vaikka millä. Värinä voisi olla vieläkin tuo tummanpunainen, hopeisella ja murretun roosalla kirjailtuna...
Myonnettäkoon vielä, että osa keskiajan lumoa johtuu viitoista. Sekä miehet, että naiset pitivät erilaisia viittoja, ja jokainen joka on kävellyt läpi nykyaikaisen kaupungin keskustan musta, hupullinen viitta yllä, tietää millainen salaperäisyyden ja vallan tunne siitä tulee. Minulle hupullinen viitta on yksi maailman kauneimmista, kiehtovimmista ja jopa eroottisimmista vaatteista. Ihan oikeasti. Hupulla tai ilman, kuten alla olevasta patsaasta huomaamme.
Miten keskiaikaisia elementtejä sitten voi käyttää nykyaikana teemapäivien ja metsäniityllä tanssimisen ulkopuolella?
Goottisivustojen "medieval" osastoa satiini- ja loimusametti-tyyliin kannattaa karttaa kuin mustaa surmaa. Muutenkin tuo keskiaika-fantasia-osasto on hiukan epäilyttävää. Joitakin vaatteiden malleja ja leikkauksia, koristeita, kirjailuja ja teemoja voi siirtää moderniin vaatetukseen, mutta siinä menee yllättävän helposti hippeilyn puolelle. Keskiaikaisia kirjontatoitä kannattaa käydä katsomassa museoissa ja inspiroitua niiden yksinkertaisesta kauneudesta. Ne eivät ole kovinkaan tyyliteltyjä, joten niistä voi tunnistaa oikeat kukat ja eläimet (tarueläimiä unohtamatta).
